Mä osasin

Eläkkeelle juuri siirtynyt ystäväni pyysi apua. Hän tahtoi digitoida puheensa ja siirtää nettiin. Emmin vähän, mutta lupauduin kuitenkin auttamaan. Itselläni on ollut vähän samansuuntainen proggis tekeillä, mutta toisenlaisin laittein. Nyt on Liisin PC:lle asennettu Audacity ja kone kiinnitetty stereoihin. Ei edes tarvinnut kauppaan lähteä. Piuhoja ja plugeja löytyi kaapintäydeltä. Siinä samalla pistettiin ulkoinen kovalevy toimintavalmiuteen ja kokeiltiin, miten ääni toistuu. Vähän epäilytti, kun tietokoneessa ei ollut line in -paikkaa, mutta mikkiliitännästä ääni sisään ja oikeesti, ainakin itselleni meni ihan täydestä.

Piti vielä kerran sitten kokeilla kotona, josko sittenkin saisin mäkkiini ääntä stereoista ja mahdollisesti siitä minidiscistä, mikä ei ole onnistunut ei sitten millään. Nyt sain omatkin piuhani järjestykseen ja ääntä vanhalta c-kasetilta mäkkiini. Viikonloppuna takuuvarmasti kokeilen siis vielä minidisciäkin, kun alkoi sujua.
Kohta alan pälpättää muutenkin kaikki postaukseni podcasteina, kun innostun. Ei vainenkaan.

Helsingin blogimiitti oli mukava kokemus

Eilen illalla ravintola Luftissa oli iso joukko bloggaajia. Oli sen verran ahdasta, että istuin melkein koko ajan samassa paikassa. Silti pääsin juttelemaan monien kanssa.
Mukavaa oli tavata Kaura. Kiva oli jutella ilmielävän Mari Koon ja hänen kuuluisan veljensä kanssa, samoin Sun äitis kanssa ja Sediksen, Satujataren, Haakanan Karin, Tiina Kaarelan, Kriisin ja monen muun kanssa, joiden blogiosoitteen voin antaa vasta sitten, kun Sun äitis on tehnyt raportin miitistä; sun äitis on onneksi tunnollinen äiti ja hoitaa tällaiset hommat koko katraan puolesta.
Ilta oli saada karsean lopun, kun bussissa kotimatkalla huomasin, että kukkaro puuttuu. Hätäinen soitto kotiin, että sulkekaa luottokortti ja sitten Luftiin takaisin. Ja siellähän minua odotti iloinen yllätys: ystävällinen kanssabloggaaja oli istunut kukkaroni päälle ja se oli siis tallessa. Helpotus. Laskin jo, mitä uusi ajokortti ja passi ynnä muut maksaisivat ja mikä kiire passin hankkimisessa tulisi ja miten paljon aikaa menisi kaikessa juoksemisessa ja selvittelyssä. Illalla kotona kummasti tuntui, että kaikki asiat elämässä ovat kunnossa.

Valokuvatorstai: "On olemassa kursiivinen melankolia"

Valokuvatorstain tämän viikon aihe on säe Eino Santasen runosta.
"On olemassa kursiivinen melankolia"
Ehkäpä nämä söpöt nuoret naiset edustavat myös tuota kursiivista melankoliaa?

Niin saapui syys...

Kukat luulevat kevääksi, kun on lämmin.

Gonahtanut solttu.

Wow mikä elämys

Joskus kesällä etsin seuraavaa iltalukemista. Aloitin ehkä kolmatta kertaa J. R. R: Tolkienin Taru Sormusten Herrasta -kirjan. Olen aina tiennyt, että kirja on hyvä. Jostain syystä en kuitenkaan ole päässyt aiemmilla lukukerroilla pidemmälle kuin piiloon, jossa hobitit kykkivät, kun mustat ratsastajat etsivät mahtisormusta. Juutuin ehkä kohtaan, jossa sanottiin "olipa totisesti kummallista ja ahdistavaa". Nyt pääsin pitemmälle, pääsin loppuun asti.
Luin kirjan kaikessa rauhassa loppuun. Luin jopa osan liitteistäkin. Jokaisen kirjan jälkeen katsoin siitä tehdyn leffan; tänään viimeisen levyn eli Kuninkaan paluun toisen dvd-osan, kun en eilen halunnut katsoa filmiä pikkutunneille.
Kirja, tai kirjat, kietoi minut pauloihinsa. Hurahdin siinä määrin, että taidan ostaa vielä englannin kielisen opuksen ja aloittaa sen rauhallisen sulattelun sopivassa vaiheessa.

Punaruskea haastoi rättimeemiin

Täti Punaruskea haastoi minut kertomaan, mitä on ylläni juuri nyt.

Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä.

Yllänihän on synkkä vaatekerta: mustat suorat housut ja musta teepaita, alusvaatteet on alla, mutta sukkia ei laisinkaan.

Minulla ei ole pokkaa haastaa ketään tähän meemiin, mutta ottakaa tästä, jos kiinnostaa.

Itellan yrityskuvaa perjantai-iltapäivänä

Malmilla Latokartanontien kevyen liikenteen väylällä huristaa Itellan paku. Siis se ei esimerkiksi koukannut tuosta levennykseltä, vaan se ihan oikeasti ajoi liikennevaloja välttääkseen edellisestä risteyksestä saakka pitkin jalkakäytävää.
Pieni seuralaiseni kauhistuu: "Hei, varo!" Tosiaan, varomaton jalankulkija. Tottakai pitää katsoa, ettei takaapäin tule kiireisiä työajossa olevia pakuja. Autotie olisi tosin mennyt ihan vierestä, mutta ainakin Malmilla olen nähnyt taksin ja pizzataksin oikaisevan Novan vieressä pitkin kevyenliikenteen leveää baanaa. Onkohan tauti tarttunut: tänään huristi Itallan paku, lisäksi suhteellisen reipasta vauhtia, pitkin kevyen liikenteen stradaa. Meni vähän aikaa ennen kuin sain kameran laukusta. Harmitti.

Valokuvatorstai: Kas kummaa

Hietsun kirpparilla shoppailemassa.
Valokuvatorstain aiheena tällä viikolla on Kas kummaa.

Murremeemi

Neulekirpulta nappasin meemin.
Tarkoitus on kirjoittaa yleiskielen teksti sellaisena kuin sen itse sanoo. Minä en puhu murretta, en slangia, en yleiskieltä.

1. Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.
Systerin punanen loimi sopii meikäläisellekin.

2. Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedonopettaja antoi?
Tartteeksua jeesaa mantsanlägeis?

3. Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.
Okei. Tehää niinkusä sanoit.

4. Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.
Mumma lupas hakee meidät varttii vaille kuus.

5. Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.
Menin Stadii dösäl, koska VR oli kerranki aikataulus.

6. Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta?
Ooksä nähnyt missään broidis kännyy?

7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes&Mauritzissa?
Ostiksä sen hameen, jota viikko sit ihmeteltiin Henkasjamaukas?

Veistoksia patsashaasteeseen

Tuimalla on kiva patsashaaste. Löysin sen Obeesian päänsärkyisten patsaiden kautta.
Minä olen nurkkapatriootti, joten kuvani on Helsingin keskustasta, Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarisen suunnittelema Pohjolan talosta, jossa taiteilija Hilda Flodinin vesitokset tarjoavat ilmaista hupia kaupungin sydämessä.
Lisää tietoa korttelista Hesarin ekstroista.

Hyvinvalvotun yön jälkeen

Potterin kohtalo kiinnostaa näköjään meidänkin perheen nuorisoa.

Viikon kenkä, saanko esitellä

Tyttöni osti viime perjantaina Vaasan Prismasta itselleen kauniit nahkakengät :( saanko esitellä.
No, kengäthän eivät olleet nahkaa, kuten neitokainen kuvitteli, mutta että jo toiset Prismasta ostetut viikon kengät samana kesänä! Halvat kengät tulevat kalliiksi. Nyt sanoi tyttöni, ettei enää osta kenkiä Prismasta. Nyt on sitten kuitti tallessa, mutta kauppa on Vaasan periferiassa, jonne tästä on matkaa nelisensataa kilsaa.
Minkäänlaista alkuperämerkintää en kengistä löytänyt. Pohjassa luki vain Wildflower.

7 Kirsi-faktaa

Patina haastoi minut tähän meemiin blogissani Mosaiikki, mutta vastaan täällä, koska olen vastannut muihinkin meemeihin Nepotiassa.

Siis seitsemän faktaa Kirsistä:
1. Olen auttamattomasti keski-ikäinen. Kun tapaan vanhoja kavereita, käsittelemme näköjään aina omat vaivamme ja läheistemme vaivat.
2. Olen seurallinen. Elämän suuria nautintoja on sauvakävely mukavien ihmisten kanssa.
3. Tekisin mielelläni säännöllistä kokopäivätyötä, mutta olen oppinut rakastamaan freelancerin työn vapautta ja itsemääräämisoikeutta.
4. Olen heikomman puolella.
5. Harrastan näpertelyä omaksi ja läheisten iloksi.
6. Olen juuriltani helsinkiläinen. Se ei estä minua rakastamasta tunturi-Lappia.
7. Perhe ja suku ovat minun suurimmat rikkauteni.

Pääministerin veli politiikkaohjelman johtoon

Hesari kertoo tänään, että pääministeri Matti Vanhasen veli oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhanen on nimitetty yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman ohjelmajohtajaksi.

Valokuvatorstai: Tanssi

Viime kesänä oli yritettävä kaikkia keinoja, jotta olisi satanut. Valokuvatorstain tämän viikon haaste on tanssi.

Kiinantossut kestivät pyhättömän viikon

Alkaa tulla ikävä lapsuuteni Nokian kumitossuja, jotka tehtiin Suomessa. 60-luvulla suomalainen laatu ja suomalainen muotoilu olivat molemmat kunnia-asioita, jotka innostivst ostamaan kotimaista. Nyt kotimaisia ei taida enää saada mistään, ja jos saa, ei voi olla varma niidenkään laadusta.
Nyt siis kismittää. Meidän perheessämme ei ole rahaa ostaa kaksia kiinantossuja kuukaudessa jokaiselle! Nämä maksoivat 12 euroa Malmin Prismassa ja ne ajettiin tähän kuntoon kahdessa viikossa, ihan oikeasti: tavallisessa käytössä.

Valokuvatorstai: Yksi

Valokuvatorstai täyttää nyt vuoden. Onneksi olkoon. Merkkipäivän kunniaksi aiheena on tällä viikolla Yksi, 1.

Valokuvatorstai: Satama

Satamasta lähtö. Valokuvatorstain tämän viikon inspisteksti on seuraava:

"Satama on ihastuttava tyyssija elämän taisteluihin uupuneelle hengelle. Taivaan avaruus, liikkuvien pilvien rakennelmat, meren vaihtuvat väriasteikot, merkkivalojen tuike ovat ihmeen sopiva kuvastin, joka virkistää silmiä väsyttämättä niitä koskaan. Linjakkaat, takilaltaan monimutkaiset alukset, joita mainingit viihdyttävästi keinuttavat, ovat omiaan pitämään mielessä yllä rytmin ja kauneuden tajua. Ja se, jolla ei enää ole uteliaisuutta eikä kunnianhimoa, hän voi huvitella salaperäisellä ja ylimyksellisellä tavalla: tarkkailla näkötornissa maaten tai aallonmurtajaan nojaten, kuinka liikkuvat ne, jotka lähtevät ja palaavat: ne, joilla on vielä voimaa tahtomiseen ja halua matkustaa tai rikastua."
Charles Baudelaire: Pariisin ikävä 1869, suom. Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo, Karisto 2000

Koordinaatit selvillä

Heh heh. Ostin Rodokselta korukaupasta kompassin. Ajattelin, ettei kompassia voi rakentaa väärin, mutta tottakai sen voi rakentaa väärin. Kompassissahan on yksi neula ja pohjoisella pallonpuoliskolla se osoittaa kohti magneettista pohjoisnapaa, mutta voihan sen pohjoista tarkoittavan N-kirjaimen, jos sellainen nuoleen maalataan, panna tietenkin nuolen väärään päähän.
Tarkempi perheen kompassien tutkiminen osoittautui mielenkiintoiseksi. Kaikki neulat tosin osoittivat samaan suuntaan, mutta pitää oikeasti kyllä kotoa lähtiessä varmistaa, onko neulan punainen vai musta pää pohjoisneulan puoli. Hohhoijaa. Pitääköhän käydä ostamassa laatukompassi.

Syntymäpäivähaaste

Hansu haastoi minut syntymäpäivämeemiin.

Ohje:
Mene Wikipedian nettisivuille ja etsi syntymäpäiväsi (esim. 9. tammikuuta eli kirjoita päivä ja kuukausi). Etsi sitten kolme tapahtumaa, jotka tapahtuivat kyseisenä päivänä sekä kolme syntymää, kolme kuolemaa ja kaikki juhlapäivät. Tämän jälkeen haasta 2 kaveriasi samaan urakkaan.

27.11.
Kolme tapahtumaa
1095 – Urbanus II julisti ensimmäisen ristiretken puolesta Clermontin kirkolliskokouksessa.
1934 – Pankkiryöstäjä Baby Face Nelson sai surmansa tulitaistelussa FBI:n kanssa.
2001 – Hubble-avaruusteleskooppi havaitsi vetykaasukehän aurinkokunnan ulkopuolisella planeetalla (ns. eksoplaneetta), Osiriksella.

Kolme syntymää
1701 – Anders Celsius, ruotsalainen tähtitieteilijä ja keksijä (celsiusasteikko)
1870 – Juho Kusti Paasikivi, senaattori, pankinjohtaja, pääministeri ja Suomen presidentti
1921 – Alexander Dubček, tšekkipoliitikko

Kolme kuolemaa
8 eKr. – Horatius (latinaksi Quintus Horatius Flaccus, englanniksi Horace) runoilija ja satiirikko (Runoudesta)
835 – Muhammad at-Taqi, shiialaisten imaami
1934 – Baby Face Nelson, gangsteri

Juhlapäivät
Merkittäviä juhlapäiviä ei ole. Kun täytin 18, koko Suomi liputti.

Haaste:
Haastan nyt Tuulin ja Verkkomaisterin mukaan.